E parau nō te Fare Vāna ´a mai tōna ha´amau-ra´a-hia (Hiro’a n° 206 – Février 2025)

Rohiparau : Fare Vāna’a
hōho’a : Fare Vāna’a

E parau nō te Fare Vāna’a mai te ha’amatara’a ē tae roa mai i teie mahana.

I te ‘āva’e ‘Ātete matahiti 1972, ‘ua mā’iti te Fare ‘Āpo’ora’a Rahi i te fa’aotira’a mana nō te fa’ati’a i te Fare Vāna’a. Nō reira e nehenehe e parau ē, ‘a  52 matahiti ïa tō teie nei HivaTahu’a. Terā ra, ‘ua tia’ihia e piti matahiti hou te ha’aputuputu-ra’a-hia te mau Vāna’a mātāmua.

E tai’o mai tātou i muri nei i te ‘ā’amu o tō tātou nei Fare Vāna’a.

‘Ōpuara’a e ha’amau i te Fare Vāna’a

‘Ua tupu teie mana’o i roto ie piti ta’ata ‘o tei riro na i taua anotau ra ‘ei anoparau nō te reo Tahiti ma te ‘ore rā rāua i ‘āpo’opo’o noa a’e.

‘O Martial IORSS te tahi, tei ‘itea na ‘ei tino aravihi nō te reo Tahiti ‘e ‘o John Martin ato’a ;  ‘o nā ‘aito ïa i  ha’a na nō te ha’apuroro i te reo Tahiti i roto ia Rātio Tahiti.

‘Ua mana’o teie nā tino e piti nei, te ho’e i roto i tāna ‘ūma’a, te tahi i roto ho’i i tāna, e mea faufa’a ‘ia ha’amauhia te hō’ē aumana nō te fa’anahora’a i te ture e tano nō te arata’ira’a, te ha’amāhiera’a i te pāpa’ira’a, te parau ‘e te mau pu’e ta’o ‘āpī e fa’a’ohipahia ra, ‘ia riro mau ā teie reo tō tātou ‘ei moiha’a nō te tūreiara’a ‘āpī. ‘Aita ā ho’i taua mau rāve’a ra i ferurihia na i taua ‘anotau ra.

‘E, ‘ua vai maoro noa mai teie mana’o i roto i te aore, ‘aita ho’i e ti’a mana poritita i toro noa a’e i tōna nā pu’etari’a.

I te matahiti 1967, ‘ua tupu te hō’ē pe’ape’a, inaha ‘aita te Tāvana Rahi ra ‘o SicuraniTāne i fa’ari’i i te anira’a a John Teariki, mero ‘āpo’ora’a rahi ‘e Tēpūtē tahito ho’i nō Porinetia Farāni, nō te nene’ira’a i te hō’ē ve’a reo Tahiti. ‘Ua fa’atae atu ‘oia i tāna rata i te Tāvana Rahi, i te 22 nō Fēpuare matahiti 1967, ‘ia au i te fa’auera’a mana nō te 11 nō Tītema matahiti 1932

I te 25 nō ‘Ēperea matahiti 1967, ‘ua tītau te ta’ato’ara’a o te mau mero nō te Tōmite Tāmau a te ‘Āpo’ora’a Rahi, ‘ia fa’a’ore-roa-hia taua fa’auera’a mana ra. I te 29 nō Mē, i roto i tāna ‘āpo’ora’a mero hope, ‘ua fa’atae ato’a atu te ‘Āpo’ora’a Rahi i te tahi anira’a nō te turu i tāna Tōmite Tāmau, ma te pati atu ‘ia fa’ataehia teie anira’a i te Peretiteni o te Hau Farāni.

I reira tō te Tāvana Rahi hāro’aro’ara’a ē, nā roto i tāna pāto’ira’a, ‘ua ha’apēpē ‘oia i te manava ha’avā o te mau ti’a poritita o te fenua nei, i hina’aro ai ‘oia e ha’apāpū ē, ‘aita tōna e mana’o ‘ino i te reo Tahiti. Nō reira, i te 23 nō ‘Ātete matahiti 1967, ‘ua fa’ari’i ‘oia i tā John Teariki anira’a, noa atu ē, ‘aita teie nei tino i tāpiti i tāna anira’a. ‘E, i te 30 nō ‘Ātete, ‘ua ha’amana te ‘Āpo’ora’a Hau i te mana’o ha’amaura’a i te ho’e « Hiva Tahu’a nō te reo Tahiti ».